Avainsana-arkisto: Venäjä

Miten Hyperloop?

No setä setä kertoo.
Sveaborg.

Se oli Ruotsin historian ovelin ja siihen asti suurin ulkomaankauppa; ne myivät Ranskalle linnoituksen, joka jäi myyjän haltuun, ja joka toi menestystä ja hyvinvointia satojen kilometrien päähän.
Ranska rahoitti suuren osan linnoituksen rakennuskuluista, ja se toi maahan niin uutta osaamista, työpaikkoja, kauppaa, ja asukkaita, joiden yhteydet hyödyttivät koko valtakuntaa.

Nyt tilanne on samankaltainen hyperloopin kanssa.
Hyperloopin ratkaiseva kysymys ei ole, ostammeko me sen, vaan myymmekö me sen.

Miksi hyperloop kannattaisi?Baltic_Sea_map2
No totta genitaalissa se kannattaa meille, jos me sen saamme, mutta miksi se kannattaisi muille?

Nicolo-setäkin sen sanoi.
Kannattaa myydä sellaista mitä sinulla ei ole.
Siinä on katteetkin kohdallaan.


Jatka lukemista Miten Hyperloop?

Miksi Hyperloop?

Huomasin muutaman kirjoittajan Internetissä ymmärtäneen että Hyperloop olis vain joku tunneli Tukholmasta, ja sitä syystä kirjoitin sitten hieman…

No niin, kirjoitan nyt hyvin hitaasti, koska osa lukijoista ei lue kovin hyvin

Katsokaa karttaa.

Ne jotka osaavat lukea, saattavat huomata että Suomi on konkreettisesti saari.
(Konkreettinen tässä yhteydessä tarkoittaa ”tosiasiallisesti”)

Hyvällä tahdolla Suomea voi sanoa niemeksi Venäjän länsilaidalla
Hyvällä tahdolla Suomea voi sanoa niemeksi Venäjän länsilaidalla

Idässä on Venäjä.
Venäjä on suurvalta.
Jos olette kiltististi, yritän löytää Nicolo-sedän kirjasta ”Ruhtinas” lastenpainoksen ja luen sen joskus teille. Jatka lukemista Miksi Hyperloop?

Venäjä: Suuri suvereeni

Suvereniteetti tipahti Tsaarin käsiin kuin Jumalan tahdosta, että valta perustui Venäjällä voimaan, väkivaltaan ja jumalantahtoon.
Moskovan Suuriruhtinaan ei tarvinnut tehdä mitään sopimuksia alamaistensa kanssa, sillä kaikki mitä valtakunnanrajojen sisällä oli, oli Suuriruhtinaan, ja hän saattoi päättää kaikesta, myös maanomistuksesta, kulkuluvista ja jokaisen alamaisensa hengestä, ilman neuvotteluja ja lakia, sillä suuriruhtinaan sana ja sen takana oleva voima oli ainut lakiasäätäväelin koko Venäjän maalla. Jatka lukemista Venäjä: Suuri suvereeni

Eurooppa; Markkinat ja sopimusyhteiskunta

Henrik VIII, yksi modernin ajan luojista
Henrik VIII, yksi modernin ajan luojista

Ihmiset kuvittelevat renessanssin olevan vain taidehistoriallinen periodi. Se on valitettava väärin ymmärrys.

Euroopassa oli alkanut pikku säpinä 1400-luvun lopulla.
Medicit ja Fuggerit olivat luoneet ensimmäiset kansainväliset pankkiiriliikkeet. Fuggereiden valta perustui metallikauppaan, Medicit tekivät ensin rahaa rahoittamalla villakauppaa ja ostamalla tuotolla muutaman paavin.

Fuggerit rahoittivat Kaarle V:n vaalikampanjan, mutta Kaarle ei maksanut velkojaan. Jatka lukemista Eurooppa; Markkinat ja sopimusyhteiskunta

Venäjän taika: Euroopan tie

Tämä on julkaistu edellisen kerran 28. tammikuuta 2007

Tämä artikkeli on osa sarjaa Venäjän Aika ja Euroopan ikkunat

Kun katsoo Eurooppaa hieman kauempaa, näkee että Eurooppa on niemi Aasian kyljessä, rysänperä, jota rikkovat syvät lahdet ja niemen repaleet. Päälle änkeävä Afrikka on pakottanut Euroopan joustamaan ja nousemaan maasta Pyreneiltä Tatralle.

Rikkonainen maasto ja asema maailman reunalla, kaikkinensa siedettävien, mutta monipuolisten sääolosuhteiden kanssa, on luonut tilanteen, jossa melko pienellä alueella on ollut useita, keskenään suhteellisen kilpailukykyisiä kielikulttuuria alueita. Jatka lukemista Venäjän taika: Euroopan tie

Moskova-syndrooma

russia2Kun kaapattu, ryöstetty, pahoinpidelty tai muulla tavoin alistettu ihminen kehittää myötämielisen suhtautumisen alistajaansa, tilannetta kutsutaan Tukholma-syndroomaksi.
Syndrooman syntyyn vaikuttaa tapauksen intensiivisyys, kesto, uhrin riippuvuus kaappaajasta ja psykologinen etäisyys.

Koska tilanteessa on täysin riippuvainen, niin elossa olon kannalta, kuin psykologisten tarpeitten osalta alistajastaan, on syytä toivoa että tämä alistaja menestyisi niin, että kykenisi vastaamaan tarpeisiin.

Näin syndrooma voi syntyä paitsi panttivankitilanteessa, keskitysleireillä, sotavangeilla, seksiorjilla, insestin uhreilla ja pahoinpidellyillä lapsilla ja puolisoilla.

Venäjän politiikan yritemessä on heidän Moskova-syndroomansa.
Sarjassani Venäjän Taika, jonka ensimmäinen versio on siis jo 15-vuoden takaa, pyrin kertomaan niille, joille Euroopan ja Venäjän historia on vierasta, miten nämä kaksi niin lähellä ja niin kaukana olevaa kulttuuria ovat kasvaneet rinnan, mutta niin eri suuntiin, ja miten on syntynyt tilanne, Moskova-syndrooma, kansallinen Tukholma-syndrooma, ja sarjan lopuksi kirjoitan vielä niistä näköaloista, mitä se avaa.

Venäjän taika: Frankit perustavat Euroopan

Julkaistu edellisen kerran 29. lokakuuta 2005

Länsimaisen demokratian juuret ovat jatkuvuudessa ja sopimusyhteiskunnassa.
Meidän demokratiamme ei ole suoraa perua antiikin demokratiasta, vaan paljon enemmän olemme saaneet vaikutteita roomalaisesta imperialismista, kuin kreikan demokratiasta. Kokonaan toinen asia on ne muut kulttuurivaikutteet, jotka ovat Rooman kautta siivilöityneet meille.

Pax Romana ja roomalaisen ajan muisto vaikutti siihen, millä tavoin keski-aikainen ihminen näki maailman. Toisaalta taas Rooman aikainen kartanokulttuuri vaikutti siihen, millä tavoin keski-aikainen yhteiskunta alkoi rakentumaan.

Ja hyppy historiassa. Porvarillinen ja ranskalaisten dominoima historiankirjoitus ovat mustamaalanneet feodalismin, ja ottaneet kunnian feodalismin kaatamisesta. Todellisuudessa kuningas oli tehnyt lopun feodalimista jo aikaa sitten ennen vallankumousta.

Rooman imperiumi kukistui, niin kuin imperiumit tapaavat kukistua, talouden ongelmiin. Yhteiskunta, sen liikenne ja kauppa eivät kyenneet uudistumaan ja imperiumin kustannukset nousivat sen tuottavuutta nopeammin.

Kun kansainvaellusten jälkeen tilanne alkoi vakiintumaan, lähinnä frankkien toimesta (ketä olivat frankit, on mielenkiintoinen kysymys sekin) alkoi taas valtioitten muodostuminen. Frankkien ydin alueilla, Reinin laakson kahta puolen, oli valtio ennen Kaarle Suuren imperialismia, jo vakiintunut kohtalaisen mukavasti, kun Kaarlen kausi alkoi.

Samaan aikaan ei muualla kristityssä lännessä vielä ollut siihen verrattavaa valtiokoneistoa, kuin kenties islamilaisessa Espanjassa. Kaarle laajensi valtakuntaansa nopeasti, liitti sodilla, liittolaissuhteilla ja murhilla valtakuntaansa koko Ranskan, Bretagnea lukuun ottamatta, ja periaatteessa sen alueen, jota kutsuimme nuoruudessani Saksan Liittotasavallaksi, Itävallan ja Italian Roomasta pohjoiseen.

Mielenkiintoista muutoin se, että kun ajattelee millaisen kulttuurirajan tuo raja nyt muodostaa.