Avainsana-arkisto: Riika

Hyperloopin matkustajat?

Kuinka paljon sitten Hyperloop voisi kuljettaa väkeä; olisiko se kannattava?

Helsinki-Tallinna välillä oli viime vuonna elokuussa 909 000 matkustajaa; Koko Helsingin sataman viime vuotinen matkustajamäärä Tallinnan suuntaan oli 7 600 000 henkeä.

 

EU:n sisäistä, mutta kansainvälistä lentoliikennettä oli Suomesta viime vuonna 9 800 000 matkaa,
muuta eurooppalaista liikennettä 1 760 000 matkaa.
 
Suomen ja Saksan välistä lentomatkustajia oli noin 1 700 000
Suomen ja Puolan välillä lentomatkustajia oli 240 000
Suomen ja Liettuan välillä lentomatkustajia oli 82 000
Suomen ja Latvian välillä lentomatkustajia oli 280 000
Suomen ja Viron välillä lentomatkustajia oli 240 000
Hyperloop
Kuvassa esimerkkilinjoja Punaisella linja Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin Oranssilla linja Balttian pääkaupunkien kautta Helsingistä Varsovaan, sieltä Lodzin ja Poznanin kautta Berliiniin. Sinisellä linja Turusta Salon, Lohjan ja pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Keltaisella linja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan, sieltä Göteborgin kautta länsirannikolle, josta Göteborgin, Lundin ja Malmön kautta Juutirauman sillankautta Köpenhaminaan.

Jatka lukemista Hyperloopin matkustajat?

Viimeinen ilta

Riika alkoi olla loppusuoralla.
Vielä viimeisenä iltana kiertelimme kaupunkia, kuljimme kanaalin laitta ja katsoimme loistavan hyvin hoidettuja puistoja.
Oikeastaan vasta nyt havahduimme oikein asiaan; Riikassa on paljon puistoja.
Tulimme käyneeksi Kronvaldan ja Viesturan puistoissa, jotka on vanhankaupungin pohjoispuolella, lähellä matkustajasatamaa joka sinänsä on viehättäviä, mutta josta emme tulleet ottaneeksi kuvia. puistot2 Esplanaden puistossa,  missä on ortodoksinen katedraali, oli katedraalin johdosta aivan oma tunnelmansa.

 

Vermandesin puisto jäi kanssa jostakin syystä, lähinnä mielenkiintoisen keskustelun, kuvaamatta, mutta hieno sekin.

Mutta kanavan rantaa kahtapuolen reunustava puisto on minun suosikkini.
puistot

Mutkitteleva, hitaasti virtaava kanaali, luo aivan oman, rauhallisen, mutta elävän tunnelman.  Jatka lukemista Viimeinen ilta

Riika – Alituksia, ylityksiä ja siivutuksia

Kolmannen päivän aamuna söin sitten taas aamiaisen yhteydessä herkullisen letun paikallisen tapaan.
lettu
Koskahan muutoin minä aloin syödä lettuja?

Lapsena syötiin räiskäleitä.

hallittaasSitten lähdimme, taas, keskustorille, nyt ostamaan tuliaisia sillä paluu on huomenissa.

Kaupungin kannalta on virtaava vesi merkittävä elementti.
Vanhakaupunkihan sijaitsee saaressa, jonka länsisellä puolella on Daugava, eli suomeksi Väinäjoki, ja itä puolella sen kiertää sen sivuhaara, nyt kanaaliksi kutsuttu, jonka kulkua on sitten muokattu aikoinaan niin, että se on muodostanut vallihaudan kaupungille. Sen nykyinen linjaus noudattaa ruotsalaisaikaista kaupungin ulkomuuria ja sen vallisarvia. Jatka lukemista Riika – Alituksia, ylityksiä ja siivutuksia

Art Noveau esiintyy Eisenstein-jugendin univormussa

griippiSyvällä iltapäivän puolella lähdimme syömään ja olimme etukäteen selvittäneet erään armenialaisravintolan, mutta päätimme että ajamme ensin raitiovaunulla vanhankaupungin toiselle puolelle ja lähestymme ateriaa koukaten pohjoisen kautta, läpi maailmankuulujen Jugend-korttelien.
Noveau/Jugend-alue on osaltaan vaikuttanut siihen, että kaupungin lempinimi on Pohjolan Pariisi.

Eräs kaupungin kehitykseen suuresti vaikuttanut arkkitehti oli Mihail Eisenstein,  Sergei Eisensteinin isä.  Jatka lukemista Art Noveau esiintyy Eisenstein-jugendin univormussa

Riika – saapuminen

Sattuneesta syystä, tuli tilaisuus ja syy lähteä Riikaan.
Vaimollani on tapana mennä aina ulkomaille valmistautuneena, lukea asiaa käsitteleviä kirjoja ja matkaoppaita.
Minua se stressaa.
Ja haluan nähdä kaupungin tuoreena.
Mahdollisimman vähällä ennakkotiedolla.
Nyt se oli Riika.

Mitä minä tiesin siitä?
Riika oli aikoinaan Ruotsin suurin kaupunki.
Sen on perustanut saksalaiset, muistaakseni Bremenin piispan liikkeella panema valloitusretki oli takana, joka otti haltuunsa Daugavan, Väinä-joen rannalla olevan ikivanhan kauppapaikan ja aloitti siellä sitten linnan ja pysyvän tukikohdan rakentamisen noin vuonna 1200.

Mitä sitten?
Vaikka mitä. Jatka lukemista Riika – saapuminen