Kirjoitin viime vuosituhannella ilmiöstä, jonka nimesin alteraatiostressiksi.
Kyse ei ole vain muutosvastarinnasta, vaan syvemmästä ilmiöstä. Nimi on huono, mutta saa kelvata.
Ihmisen historiassa muutokset parempaa ovat olleet hitaita. Jatka lukemista Kutsun sitä nimellä ”Alteraatiostressi”
”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”»”
Koska se oli, kun lopetin luennoinnin?
10 -vuotta sitten?
Maailma muuttuu, ja tuskin enää kelpaisin luennoimaan.
Vaikka muodollisesti luennoin verkkoviestinnästä ja yhteisöllisestä viestinnästä, käsiteltiin sitten mm. yrityksen viestinää holistisesti, ja erisidos- ja kohderyhmiin kohdentuen, jotta ymmärrettäisiin se perusta, mille verkkoviestintä on luotava.
Minun luennoillani pompittiin aika tavalla, koska en laatinut materiaali etukäteen, vaan tein vain listan käsiteltävistä asioista, ja sen puitteissa sitten mentiin mihin näytti opiskelijoiden huomio kiinnittyvän.
Yksi asia, mihin joudun muutamankin kerran kiinnittämään ihmisten huomiota, oli muutosvastarinta. Se on ihmiselle luontaista ja se on myös tervettä, sillä useimmat muutokset, per se, jotka ovat tulleet ihmiselle ulkoapäin, ovat olleet historiassa negatiivisia.
Muutos on tarkoittanut tulvaa,hallaa, katoa, ruttoa, sotaa ja kuolemaa.
Kuten aikaisemmin kuvittelen sanoneeni, maailman muuttuminen aiheuttaa stressiä, mutta me emme oikeasti voi sille mitään, että maailma muuttuu. Teknologian kehitys, ihmisen vaikutus ympäristöön, ihmisten keskimääräinen kyvyttömyys hahmottaa kokonaisuutta, mukavuuden halu, ahneus ja kaikki, muodostavat sellaisen globaalin järjestyksen, jossa meidän mahdollisuutemme vaikuttaa yksilöinä ovat hyvin rajalliset, ja se mitä me kuvittelemma elämän hallinnaksi, on vaikutukseltaan sama kuin suojaantua tsunamilta talouspaperirullalla. Jatka lukemista Stressaavat muutosvoimat 3
Siirtyminen metsästystalouteen muutti yhteisön rakennetta, mutta stressi jäi.
Mieleemme on jäänyt edelleen tietyt markkerit tuolta ajalta. Ihmiselle optimi tiimi on seitsenhenkinen ja kun yhteisö kasvaa noin 200 yksilönkokoiseksi, ihmisen kyky hahmottaa lauman sosiaalisia suhteita ja hierarkiaa ylikuormittuu, ja tästä seuraa laumassa hämmennystä riitoja ja epätietoisuutta.
Ihminen on oppinut, jossakin määrin, ja yksilöllisin varauksin käsittelemään tätä yhteisöstressiä luokittelemalla yhteisön jäseniä. Tällä tavoin apina hänessä voi jakaa sosiaalisen ympäristön luokkiin, jonka avulla hän mallintaa ryhmän sisäisiä suhteita. Jatka lukemista Stressaavat muutosvoimat 2
Ihminen on muuttunut hyvin vähän viimeisen sadantuhannen vuoden aikana, eikä kovin paljon ennen sitäkään. Meidän geenimme ovat siinä määrin samat kuin kääpiösimpansseilla, että raja heihin on oikeastaan sama kuin down-ihmisiin. Jatka lukemista Stressaavat muutosvoimat 1