Avainsana-arkisto: Helsinki

Harmajan Suuri…

Nyt kun Guggis on nurin, niin entä jos rakennettaisiin jotakin omaperäistä, omaehtoista ja jotakin, mitä ei ole missään muualla.

Rakennetaan Harmajan Suuri Mulkku.

Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.
Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.

Harmajan pienten luotojen ympärille pengerrettäisiin ensin vähän laajempi saari.
Ja siihen sitten Harmajan Suuri Mulkku. Jatka lukemista Harmajan Suuri…

Hyperloopin matkustajat?

Kuinka paljon sitten Hyperloop voisi kuljettaa väkeä; olisiko se kannattava?

Helsinki-Tallinna välillä oli viime vuonna elokuussa 909 000 matkustajaa; Koko Helsingin sataman viime vuotinen matkustajamäärä Tallinnan suuntaan oli 7 600 000 henkeä.

 

EU:n sisäistä, mutta kansainvälistä lentoliikennettä oli Suomesta viime vuonna 9 800 000 matkaa,
muuta eurooppalaista liikennettä 1 760 000 matkaa.
 
Suomen ja Saksan välistä lentomatkustajia oli noin 1 700 000
Suomen ja Puolan välillä lentomatkustajia oli 240 000
Suomen ja Liettuan välillä lentomatkustajia oli 82 000
Suomen ja Latvian välillä lentomatkustajia oli 280 000
Suomen ja Viron välillä lentomatkustajia oli 240 000
Hyperloop
Kuvassa esimerkkilinjoja Punaisella linja Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin Oranssilla linja Balttian pääkaupunkien kautta Helsingistä Varsovaan, sieltä Lodzin ja Poznanin kautta Berliiniin. Sinisellä linja Turusta Salon, Lohjan ja pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Keltaisella linja Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan, sieltä Göteborgin kautta länsirannikolle, josta Göteborgin, Lundin ja Malmön kautta Juutirauman sillankautta Köpenhaminaan.

Jatka lukemista Hyperloopin matkustajat?

Minne Hyperloop?

Tuossa aikaisemmin kävi-ilmi, että haluaisin Hyperloopin ensiksikin Jyväskylästä Tampereen kautta etelään,  Helsinki-Vantaan lentoasemalle,  ja sitten Turusta Salon kautta Helsinki-Vantaalle ja siitä sitten Vaalimaalle, josta Venäjä saisi jatkaa, jos olisi jatkaakseen.

Mutta käytännössä sitten, minne?

Kahdella runkolinjalla saataisiin likimain koko noin tunnin matkan päähän hyperloop asemasta.
Kahdella runkolinjalla saataisiin likimain koko noin tunnin matkan päähän hyperloop asemasta.

Jatka lukemista Minne Hyperloop?

Miten Hyperloop?

No setä setä kertoo.
Sveaborg.

Se oli Ruotsin historian ovelin ja siihen asti suurin ulkomaankauppa; ne myivät Ranskalle linnoituksen, joka jäi myyjän haltuun, ja joka toi menestystä ja hyvinvointia satojen kilometrien päähän.
Ranska rahoitti suuren osan linnoituksen rakennuskuluista, ja se toi maahan niin uutta osaamista, työpaikkoja, kauppaa, ja asukkaita, joiden yhteydet hyödyttivät koko valtakuntaa.

Nyt tilanne on samankaltainen hyperloopin kanssa.
Hyperloopin ratkaiseva kysymys ei ole, ostammeko me sen, vaan myymmekö me sen.

Miksi hyperloop kannattaisi?Baltic_Sea_map2
No totta genitaalissa se kannattaa meille, jos me sen saamme, mutta miksi se kannattaisi muille?

Nicolo-setäkin sen sanoi.
Kannattaa myydä sellaista mitä sinulla ei ole.
Siinä on katteetkin kohdallaan.


Jatka lukemista Miten Hyperloop?

Ei voi, kun ei voi, kun ei voi, koska ei voi.

table4Sattuipa niin, että 90-luvulla, kun yritettiin pelastaa perheen bisneksiä, keksin, että meillähän on keittiössä kapasiteettia ja aseman nurkilla, hyvällä paikalla tyhjänä kioskitila, joten me voisimme avata soppakioskin, ja sitten sille lupia hankkimaan.

Vuokranantajan mielestä idea oli hyvä, eikä palolaitoksen mielestä ollut estettä, koska mehän emme siellä valmistaisi tai paistaisi mitään, ainoastaan pidettäisiin Vantaalla tehty soppa kuumana.

Mutta piti selvittää myös kaupungilta lupa siihen.

Soitto kaupungille.
-”Meillä olisi tarkoitus avata keittokioski, saataisko sellaiselle lupa?”
-”Se ei kyllä tule onnistumaan”
-”Miksi ei, onhan nakkikioskejakin”
-”Joo on.”
-”Miksi ei sitten voida saada lupaa keittokioskille?” Jatka lukemista Ei voi, kun ei voi, kun ei voi, koska ei voi.

Lisää suunnittelua – Meren kaupunki

Ihan parhaita juttuja Stadissa on meri.
Ja tässä mä olen laittanut sitten meren ja Stadin ytimen, Steissin nurkat samaan kuvaan.

Stadi on merenkaupunki.  Kuvasta on linkki puodin puolelle, jossa voit ostaa tämän, jos kiinnostaa.
Stadi on merenkaupunki.
Kuvasta on linkki puodin puolelle, jossa voit ostaa tämän, jos kiinnostaa.

Homman nimihän on se, että mä en ole nähnyt vielä luonnossa ainuttakaan näistä tuotteista; en mä tiedä miltä ne näyttää oikeasti, mutta…
Jatka lukemista Lisää suunnittelua – Meren kaupunki

Suunnittelua – Graniittikallio 2015

Minähän olen suunnittelija… No koulutukseltani olen vaatturi-suutari-kultaseppä-laulaja joka on myös käynyt mallimestarikoulutuksen ja valmistunut Internet- ja multimediatuottajaksi ja web-masteriksi.

Mutta minä suunnittelen.

Tässä on  nyt Graniittikallio – 2015 T-paita.

kallitpaita2

T -paita maksaa, mitä se nyt on, 34 taalaa, ja koska se tulee ulkomailta, päälle tulee verot ja tullit.  Jatka lukemista Suunnittelua – Graniittikallio 2015

Ken vartijaksi bussin laitetaan…

Duunissa alkaa kesätauko ja kävin parin tunnin luontoretkellä miettimässä tuota duunia
Siis viimeiset, mitä… rapiat kolme vuotta, olen työskennellyt laaduntarkastajana, tarkastaen HSL:n palvelujen ja sopimuskumppanien laatua, niin yleisöltö kysellen, kuin sitten itse tarkastaen miten bussit, metrot ja raitiovaunut noudattavat niille asetettuja laatuodotuksia.

Minulla on ollut mielessäni, että voisin joskus tehdä videon siitä, mitä tämä duuni käytännössä on, mutta on jäänyt tekemättä, kun en ole saanut sopivaan aikaan kaveria mukaan.

Mutta tämä duuni…
Jatka lukemista Ken vartijaksi bussin laitetaan…

Sanoja bisneksestä – Internet

Julkaistu Bisnes.fissä 18. syyskuuta 2006

Kun olen miettinyt näitä “sanoja bisneksestä”, sivuutin ensin tämän. Ikään kuin olisin sivuuttanut auringon, kun puhun hyvän elämän edellytyksistä. Minulle Internet merkitsee sekä työn että yksityiselämän kannalta keskeistä kommunikaation ja informaation välittämisen välinettä. Käytän sitä myös tiedon välittämiseen.

Tyydyn tässä vain keveään viittaukseen ja jätän tarkoituksella sanomatta keskeisiä asioita, joihon palaan vielä myöhemmin.
Verkon keskeisiä etuja bisneksessä on se, että se kertoo asiakkaalle aina jotakin eikä periaatteessa jätä ikinä täysin asiakasta heitteille.
Tässä on itse asiassa eräs verkon vaaroistakin: mitä informaatiota verkko antaa asiakkaalle.
Jos yritys on verkkopassiivinen eikä se ole tehnyt itselleen verkko- ja viestintästrategiaa, verkko toimii yritystä vastaan. Käytännössä yrityksen on aina oltava verkkoviestinnässään aktiivinen ja mietittävä loppuun asti asiat, jotka se haluaa sanoa verkossa.
Jos yritys ei ole verkossa, kertoo sekin jotakin yrityksestä. Yleensä poissaolo vaatii nykyään selityksen ja se taas olisi helpointa tehdä verkossa.

Web.2.0 ja sosiaalinen media koetaan monissa yrityksissä riskiksi. Tämä näyttää huolestuttavan erityisesti mediataloja. Keväällä minulle soitti eräs toimittaja tunnetusta ja suuresta mediatalosta, ja haukkui verkkoterroristiksi, josta olen erittäin mielissäni.
Soittaja kertoi, että he ovat syystäkin huolissaan. Toisaalta vain ne yritykset, jotka ovat huolissaan, ovat syystä huolissaan.

Ammattinsa osaaville toimittajille, mainosmiehille ja markkinoinnille yhteisöllinen media tarkoittaa uusia mahdollisuuksia, näköaloja ja kokonaan toisenlaista tulevaisuutta. Ne jotka eivät ole mukana, eivät enää jää edes tienlaitaan, vaan tiedon valtatien päällyste tulee hautaamaan heidän muistonsakin.
On selvää, että tulevaisuuden viestinnän menestyjät ovat kovin toisenlaisia kuin menneisyyden puhuvien päitten maailmassa.
Paitsi että verkko merkitsee myyjälle kaiken aikaa auki olevaa väylää asiakkaan luokse, verkko palvelee myös ostajaa. Hänellä on ympärivuorokauden väline, jonka kautta hän voi etsiä tietoja haluamistaan tuotteista.
Se avaa mahdollisuuden etsiä sopiva myyjä mistä tahansa maailmankolkasta. Tämä muuttaa radikaalisti ostajan asemaa verrattuna vanhaan maailmaan. Eli aikaan ennen Internetiä.

Globalisaatiosta piruja seinille maalaavat eivät ole kokonaan väärässä, mutta he ovat totaalisesti hakoteillä.
Internet on globalisaatiota ja se on täällä nyt.
Sitä sinänsä on aivan turha vastustaa, mutta siihen voi sopeutua ja sen vaikutuksia voi eri tavoilla kanavoida. Sitä ei voi kieltää, se on realiteetti jonka kanssa on jokaisen yhteiskunnassa mukana olevan pystyttävä elämään.
Ostaja ja myyjä voivat molemmat toimia globaalisti informaatio- ja tavarakaupassa. Tämä globalisoi niin asiakkaan, tuottajan, myyjän, kuluttajan kuin työläisenkin. Palvelukaupastakin osa on mahdollista hoitaa netin kautta.
Internet alentaa kaupankäynnin kuluja, ja tämä mahdollistaa myös entistä pienempien yritysten globaalin toiminnan. Pienikin tuottaja voi tavoittaa kuluttajan kaikkialla, missä on ostovoimaa.

Tilanne muistuttaa minua erään kaupan kuolemasta:
Aikoinaan meidän lähellä oli neljä kauppaa, joilla oli miltei samankokoiset liiketilat ja samanlaiset valikoimat. Yksi näistä kaupoista lähti eräässä vaiheessa luisumaan alaspäin. Syy oli kommunikaatio ja sen puute.
Kotikonnuillamme on perheitä, jotka käyttävät alueen palveluja jopa neljännessä polvessa. Kun poikani oli hieman toisella kymmenellä, hän alkoi tehdä perheemme perusostokset, maitotuotteet ja leivät. Hän ei koskaan käyttänyt tuota kauppaa, jos sai itse valita.

Kyse oli tavasta, jolla he kohtelivat lapsiasiakkaita. Kauppias oli jopa ohjeistanut henkilökunnan sivuuttamaan lapset jonoissa. Lapset muistivat tämän. Kun uusi sukupolvi asiakkaita kasvoi ostosikään, he eivät käyttäneet tätä kauppaa.
Kauppias teki konkurssin.
Sosiaalinen media ja yhteisöllisyys eivät ole mitään uusia juttua, mutta uudet välineet laajentavat niiden merkitystä uudella tavalla. Vaikka me olemme aina eläneet sosiaalisten vuorovaikutusten ja niistä syntyvien merkitysten kentässä, Internet merkitsee sen globalisoitumista ja tiedon, myös sosiaalisen verkoston, jakamisen nopeutumista.

Vanhassa maailmassa kesti 10-20 vuotta ennen kuin tieto yhden kaupan palvelutasosta oli riittävän laaja jotta se tavoitti ostoksia tekevän sukupolven. Nyt tieto palveluista, tuotteista ja niiden laadusta
tavoittaa asiakkaan välittömästi ja tieto leviää nopeammin kuin kukaan uskalsi ajatella 20 vuotta sitten.
Osaltaan tähän vaikuttaa myös tarjonnan määrä. Niukkuuden yhteiskunnassa oli myyjän markkinat. Nyt jokainen myyjä joutuu tekemään työtä myydäkseen.

Siinä yhteydessä myyjän sosiaaliset taidot, verkostoituminen ja yhteistyö asiakkaan kanssa tuovat takaisin jotakin siitä, mitä kauppa oli silloin kun kauppaa tehtiin vielä toreilla ja konkreettisilla markkinoilla.
Lopuksi vielä sana verkostoitumisesta markkinapaikalla.
Ystäväni isoäiti oli torikauppias sodan kahta puolen. Hänen ruotsinkielisestä nimestään ei sitä huomannut, mutta hänen sukutaustansa oli venäjän puolella ja hän pärjäsi aivan syntyperäisen tavoin neljällä kielellä.
Hänen toripaikkansa naapuri oli sukunimeltään venäläinen. Kun sota alkoi, alkoivat muut torikauppiaat painostaa tätä kaverini mummon naapuria. Tässä vaiheessa torimummo alkoi puhumaan naapurinsa kanssa vain ja ainoastaan venäjää.

Helsingissä oli siihen aikaan vallankumousta paenneiden yhteisö, joka oli tottunut tekemään ostoksensa torilla. Iso osa näistä venäläisperäisistä toriasiakkaista alkoi silloin suosia kaverini isoäidin myyntitiskiä ja tätä jatkui aina 50-luvun loppuun asti, jolloin torimummolle tuli noutaja.

Hän verkostoitui ja kommunikoi, löysi sen kautta oman asiakasryhmänsä, joka piti hänet bisneksessä loppuun asti.