Avainsana-arkisto: Arkkitehtuuri

Kalikoita, palikoita vain on lyhyt elämämme

malaga2Viime yönä olin parin vanhan kaverin kanssa vanhassa hienossa puutarhassa, muotoon leikattuja pensaita, köynnöskaskadeja, liljaniittyjä, ruusuportteja ja puheltiin lähinnä rakentamisesta. Jotenkin hyvin arkista, mutta ympäristö oli todella hienoa klassista, brittiläisvaikutteista puutarhasuunnittelua.
Sitten sanoin kavereille että mun pitää mennä ja nousin harmaan graniittimuurin päälle portaita, ja siellä ikään kuin lehtikuusikorokkeen päällä oli talo, kustavilaista kartanoarkkitehtuuria flyygelirakennuksineen.
Jatka lukemista Kalikoita, palikoita vain on lyhyt elämämme

Andersberg IV

Kokonaisuutena kaupunki olisi suunniteltu toki asuntokaupungiksi, mutta myös niin, että liike-elämän tarpeet olisi huomioitu niin että alueella kaikkineen, kauppoineen, huoltoineen, palveluineen ja toimistoineen olisi työpaikat noin 60% alueen työssäkäyvästä väestöstä ja jäljelle jäävistäkin osan työmatka olisi alle 20 kilometriä .

Jos tämän sijoittaisi Helsingin kartalle, se ulottuisi noin Merihaasta Länsisatamaan, Hesperian kadulta kaivopuistoon. Jatka lukemista Andersberg IV

Andersberg III

Asukastiheys olisi suurin Andersbergin keskustassa, jossa pääaukioon rajottuvissa suurkortteleissa, eli kahdeksassa suurkorttelissa, olisi kaksi kerrosta toimistoja, kauppoja, kouluja jne. ja sen päällä asuntoja 5-8 kerrosta. Asuntojen keski koko tällä alueella olisi 77 neliötä. Yhdessä suurkottelissa olisi kaikkiaan noin 1500, eli hehtaarilla olisi asuntoja 185 kappaletta. Näin keskusta olisi verrattain urbaania aluetta, vastaten asukastiheudeltään jotakuinkin Töölön tai Kallion linjoja. Kaikkiaan keskustan alueella olisi noin 12 000 asuntoa
Jatka lukemista Andersberg III

Art Noveau esiintyy Eisenstein-jugendin univormussa

griippiSyvällä iltapäivän puolella lähdimme syömään ja olimme etukäteen selvittäneet erään armenialaisravintolan, mutta päätimme että ajamme ensin raitiovaunulla vanhankaupungin toiselle puolelle ja lähestymme ateriaa koukaten pohjoisen kautta, läpi maailmankuulujen Jugend-korttelien.
Noveau/Jugend-alue on osaltaan vaikuttanut siihen, että kaupungin lempinimi on Pohjolan Pariisi.

Eräs kaupungin kehitykseen suuresti vaikuttanut arkkitehti oli Mihail Eisenstein,  Sergei Eisensteinin isä.  Jatka lukemista Art Noveau esiintyy Eisenstein-jugendin univormussa

Riika (b)- Suuri saniteettiongelma

Kun palasimme ensimmäistä kertaa hotelliin, oli tarkoitus vaihtaa vähän vaatetta ja peseytyä, ja tässä yhteydessä sitten tulin tutustuneeksi  hotellihuoneen saniteettitiloihin.

Ne jotka minut tuntevat, tietävät minkäkokoinen minä olen.
Ja senkin, että olen monella tapaa ylpeä siitä, vaikka täysin ansiotta; olen vain saanut sellaiset geenit.  Olen kyllä ylipainoinenkin, mutta se on sitten vielä tähän päälle, mutta vähemmän kuin ihmiset kuvittelevat, jos vyötäröni olisi kuusi senttiä vähemmän, olisin vaatetusteknisesti normaalivartaloinen.
Jatka lukemista Riika (b)- Suuri saniteettiongelma

Mesopotamian tiilenpäivä on vielä lukemattomia.

Me emme tiedä varmasti, mutta kovasti se näyttää siltä, että moderniksi kulttuuriksi kehittyneen sivistyksen juuret olisivat Mesopotamian ja eteläisen Turkin alueella.

Vaikka muitakin ehdokkaita on, niin voisimme nyt kuitenkin tätä aluetta pitää yhtenä ihmisen kulttuurin perusalueena.
Sekä ilmasto, että ihmisen toimet tuhansien vuosien ajan ovat vaikuttaneet siihen, että alueella ei koko tunnetun historian aikana ole ollut kovin paljon puuta, ja koska sitä on vähän, sitä on käytetty säästeliäästi.
Tämä on johtanut siihen, että ainakin 5000-7000 vuoden ajan alueella on tehty savitiiliä kuivaamalla, ja nämä hauraat tiilet ovat olleet alueen rakentamisen savinen selkäranka.
Poltettua tiiltä on käytetty sitten ulkoverhoilussa, etenkin arvorakennuksisa, ja myös lasitettua tiiltä on käytetty, kuten tiedämme Isharin-portista.
Jatka lukemista Mesopotamian tiilenpäivä on vielä lukemattomia.

Babylonin portit

Vanhastaan, siihen aikaan kun setä oli nuori, jos puhuttiin nykyisten Irakin ja Iranin alueen vanhojen kulttuurien, sumerilaisten babylonialaisten, assyyrien, persialaisten, mitä niitä sitten olikin, arkkitehtuurista, mainittiin yleensä vain zikkuratit ja savitiilirakentaminen, ja ohimennen, kuin niin yrittäen unohtaa se pääasia, Ištarin portti.
Ishtarinportti
Toki ne tietävät, jotka työn, levon tai muun sairauden vuoksi ovat asiasta kiinnostuneita, mutta toisin, kuin minun kouluaikanani sanottiin, holvi ei ole roomalainen keksintö, vaan vanhimmat holvit ovat muinaisten kaksoisvirtain maan luomia.
Jatka lukemista Babylonin portit

Arkkitehtuuri on tarina

Arkkitehtuuri on osaltaan ihmisen tarinaa, se muodostaa tietyllä tavalla yhtenäisen kertomuksen läpi ihmisen historian

Arkkitehtuuri on aina kiinni ajassa ja ympäröivässä kulttuurissa. Se toteutuu oman aikansa tekniikalla, huomioi oman aikansa keinot, tavoitteet ja arvot, ja näitten kautta liittyy oman aikansa teknologiaan ja taiteeseen.

Vaikka arkkitehtuuri voi ajoittain vaihtua hyvinkin selkeästi muutamassa vuosikymmenessä, siinä on kuitenkin nähtävissä samaan aikaan yhtenäinen kertomus, jossa historialliset elementit nivoutuvat toisiinsa, toki välillä polveilevaksi, mutta siitä huolimatta yhtenäiseksi tarinaksi. 

Miettikää antiikin kreikan arkkitehtuuria.  Vaikka varhaisia puurakennuksia ei ole säilynyt, on antiikin temppeleissä nähtävissä siitä huolimatta varhaisempien puurakennusten tekniikasta peräisin olevia elementtejä.

Nämä elementit ovat sitten vaikuttaneet ja kasvaneet osaksi Rooman imperiumin insinööritaitoa ja saaneet taas uuden ilmentymän. 

Rooman levitti yhtenäisen tyylin koko tunnettuun maailmaansa, mutta se sai taas vaikutteita kaikkialta, niin että vaikka Sardiniassa olevan kirkon kellarissa oleva esikristillisen ajan huone on erilainen kuin joku Jordanian erämaassa oleva vanha helleeninen huone, vaikutteet näkyvät, ja sitovat ne toisiinsa. 

Samat vaikutteet sitten elävät ja vaikuttavat taas keskiaikaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, niin että kun niitä on alettu rakentamaan, rakentajat ovat nähneet adveduktit, Rooman jättämät rauniot, basilikat, ja jatkaneet niistä omin keinoin ja välinein.

Ja kirkkojen julistus on siirtynyt uusiin tiloihin, uuteen kontekstiin, kun renessanssin arkkitehtuurissa nousevat maalliset valtiaat ovat julistaneet omaa mahtiaan arkkitehtuurin keinoin, ja kun sitten porvaristo on noussut, se on nostanut omat kaupunkitalonsa, tuoden niissä esiin oman asemansa ja arvonsa, oman aikansa hengessä ja mahdollisuuksissa.

Edelleen, 1800-luvun empire rakensi kaiken vanhan päälle, samalla estotta kurottaen ajan yli Euroopan juurille, ottaen esikuvakseen antiikin, ja luoden uudenlaisen kaupungin kuvaamaan oman aikansa mahtimiesten valtaa ja mahdollisuuksia, mutta samalla piilottaen oman pelkonsa bulevardien aurinkoon.

Nouseva porvaristo halusi luoda ja esiin tuoda asemaansa ja sitoa sen ajan virtaan kertaamalla aikaisemmat vuosisadat 1800-luvun kertaustyyleissä, kunnes teollistuva yhteiskunta alkoi näkyä yhä selvemmin rakennuksissa, niitten teräsrungoissa, hisseissä, viemäreissä valaistuksessa ja samalla kansalliset juuret, tyylit, historia ja kulttuuri tulivat esiin art noveun ja jugendin keinoin, murtuen sitten taas klassismin kautta moderniksi funktionalismiksi, ja sitten taas rapeutuen totalitarismin historismiksi ja jälleenrakennusajan ja kasvun vuosien lähiöbrutalismiksi ja siitä tämän ajan uudeksi arkkitehtuuriksi. 

Arkkitehtuurissa, rakennustaiteessa, ei radikaaleinkaan uudistaja ei voi vapautua tilan perinteestä, siitä, että ihminen asuu, työskentelee, edustaa, hoitaa, kouluttaa, elää ja kuolee, kaiken tämän kolmiulotteisessa tilassa.