Aihearkisto: Oi Maamme

Miksi olen monarkisti.

Ihan ensin, kyse on ollut laillisuudesta.
Aleksanteri IMinä olen päivittäin häpeissäni. Häpeän sitä, etten ole kyennyt pitämään joitakin sitoumuksia ja sopimuksia, joita minulla on ollut.
Vaikka näistä on aikaa vuosikymmeniä, niin häpeä on jokapäiväistä.

Sopimuksista ja sitoumuksista on pidettävä kiinni.

 

Yhteiskunnan pitäisi perustua lakiin.
Oikeudenmukaisuus on päivän sana, ei siihen voi luottaa.
Sen vuoksi yhteiskunnnan pitää perustua lakiin.
Jatka lukemista Miksi olen monarkisti.

Näkemykseni maahanmuutosta

vaaleamiesKoska kuplani yhdellä laidalla viesti jäi epäselväksi yleisessä älämölössä.
 
1.
Lisäisin turvapaikkakiintiötä aivan selvästi.
Periaatteessa tavoitteena olisi järjestelmä, joka kykenisi käsittelemään joka vuosi 5000 – 7500 pakolaista, mutta joka voisi vielä joustaa erikoistilanteissa kaksinkertaiseksi, niin että olis olemassa tietyt valmiudet reagoida suuriin katastrofeihin tai sotiin.

Jatka lukemista Näkemykseni maahanmuutosta

Harmajan Suuri…

Nyt kun Guggis on nurin, niin entä jos rakennettaisiin jotakin omaperäistä, omaehtoista ja jotakin, mitä ei ole missään muualla.

Rakennetaan Harmajan Suuri Mulkku.

Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.
Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.

Harmajan pienten luotojen ympärille pengerrettäisiin ensin vähän laajempi saari.
Ja siihen sitten Harmajan Suuri Mulkku. Jatka lukemista Harmajan Suuri…

Sevettijärvi, kiinnostaa siis ihan vitusti

Verkossa kiertää kuva jossa kerrotaan kuinka pitkä matka on Sevettijärveltä johonkin palveluun, eli kuinka pitkä matka pitäisi helsinkiläisen tehdä, jos palvelut olisivat yhtä kaukana.
Sevettijärveltä kuulemma on matkaa postille 120 kilometriä.

Ja oikeesti.
Posti on 112 kilometrin päässä, kuntakeskuksessa Inarissa.
Tämä on nyt on pienin kartan valheista.

Sevettijärvellä on noin 350 asukasta.
Kunnassa, Inarissa,  on asukkaita vähän enemmän kuin meidän kaupunginosassamme, Vesalassa, 6764

Ja kyllä siellä palveluja on.
Inarissa on mm. seuraavat palvelut.

Jatka lukemista Sevettijärvi, kiinnostaa siis ihan vitusti

Pula-ajan reseptejä.

Tällä viikolla kävi vieraita, jotka kestimme pula-ajan hengessä.

Sienet tulivat hitaasti suomalaiseen ruokavalioon.
Suurina nälkävuosina niitä suositeltiin hätäravinnoksi, mutta siitä huolimatta vasta siirtokarjalaisten leviämisen myötä ne tulivat länteen ja ei-karjalaisille tulivat tutuiksi sitten kun karjalaiset alkoivat sekottua muuhun väestöön.
Vielä minun lapsuudessani opetettiin, että kaikki sienet pitää talloa nurin, ettei kukaan ymmärtämätön pistä niitä suuhunsa, eikä äitini luultavasti ikinä pistänyt sientä suuhunsa.

Herkullista kaalia. 
Tämä on suurperheen annos, meitä oli pöydän ääressä kuusi henkeä, ja silti jäi neljännes syömättä.

  • 1 kaali
  • 6 porkkanaa
  • 2 sipulia
  • 100g sieniä
  • Suolaa ja vettä

Kaali leikataan neljään osaan ja laitetaan suureen kattilaan, palojen väliin viipaleiden porkkanat ja ruskistettu sipuli, sekä sienet.
Keitetään hitaasti kypsäksi.

Pula-ajan omenapiirakka

  • 200 grammaa perunoita
  • 4tl etikkaa
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 tl leivinjauhetta tai 1tl ruokasoodaa
  • jauhoja
  • Omenaviipaleita

    Perunat hienonnetaan, muut ainekset sekoitetaan niihin ( leivinjauhe tai ruokasooda jauhoihin sekoitettuna. Jauhoja laitetaan niin paljon, että taikinaa voi kaulia.

    Ohut taikinalevy levitetään pellille tai pannulle, sen pinnalle levitetään omenaviipaleet.

    Paistetaan vaalean ruskeaksi.

    Samaa taikinaa voi kuulemma käyttää pula-ajan joulutorttuihin.

 

 

 

 

Pula-aika ja ampumahiihtokilpailu

Suomalaisilla oli vuonna 1918 jäsenten välinen ampumahiihtokilpailu, kun kapinallisten oikeistolaiset ja vasemmistolaiset ottivat yhteen.

Koko tilanteen takana oli leivän hinta.

Suomella oli takana pitkä ja raju nousukausi.
Japanin sodassa oli Venäjä menettänyt laivastonsa ja se aloitti rajun uudelleen varustautumisen,  josta Suomi hyötyi suuresti, sillä Suomella oli edullinen tullisopimus Venäjän kanssa, josta syystä Venäjä laivasto teetti Suomessa liki kaiken, mitä Suomen teollisuus vain pystyi toimittamaan.

Jatka lukemista Pula-aika ja ampumahiihtokilpailu

Sunnuntain pula-aika

Syötiin aamiainen vieraiden kanssa, leipää, kasvistahnaa, vähän juustoakin, ja sitten lähdettiin kaupungille.

Kaupungilla oli kova halu lähteä syömään jonnekin, mutta mikä hyvänsä ateria olisi yksinään vastannut koko päivän ruokaa, ja ylikin, joten kävimme katsomassa neljä näyttelyä ja tyydyimme eväänä oleviin kuiviin näkkileipiin.

Illalla sitten lihalientä, uuniperunaa ja uunissa paahdettuja kasviksia.

Ja iltapalaksi vielä pari palaa leipää, päällä kasvistahnaa.

Minä olin suurimman osan päivää pahantuulinen.
Luulin että päänsäryn ja vatsavaivojen lisäksi olen saamassa hammasta kipeäksi, mutta se olikin sitten leukakaarella oleva mahtava finni. Toinen vastaava oli kyljessä, joka vaivasi yöllä niin että piti nousta hoitamaan se.
Sitten oli suonenvetoja.

Kun viimein sain unta, uneksin ruuasta, Petrossianin hummeririsotosta, joka on ollut yksi elämäni parhaita aterioita.

Suurten nälkä vuosien aikaan pahin vuosi oli 1868.
Jatka lukemista Sunnuntain pula-aika

Pula-ajan punajuurikeitto

Neljäs päivä meni aika hyvin.
Töissä oli hetki, jolloin vähän heikotti, sillä olin kuitenkin ollut pienillä annoksilla; aamiaiseksi kaksi palaa ruisleipää ja kaksi viipaletta juusto, lounaaksi kaksi palaa näkkileipää ja sitten oli töissä mukana hätävaranäkkileipä, jonka söin kun alkoi heikottamaan.  Lisäksi asiakas tarjosi muutaman pähkinän,.

Maitokortti vuodelta 1942

Jatka lukemista Pula-ajan punajuurikeitto

Pula-aika, nälkävuodet ja luusoppa

Suomen historian suuria tapahtumia olivat suuret nälkävuodet.  Ne alkoivat vuonna 1857, jolloin kato koetteli Lappia ja Oulun läänin aluetta, jolloin osa väestä muutti pysyvästi Norjan puolelle.

Seuraavana sitten oli joitakin parempia vuosia, mutta kato kohtasi Pohjanmaata ja Savoa 1865, ja sieltä tuli laumoittain nälkäisiä kerjäläisiä mutta Uudellamaalla, Varsinais- ja Keski-Suomessa sato oli vielä säällinen.

Sitten tuli oikeasti huono vuosi 1866  Jatka lukemista Pula-aika, nälkävuodet ja luusoppa