Aihearkisto: Historiaa ja politiikkaa

Miksi olen monarkisti.

Ihan ensin, kyse on ollut laillisuudesta.
Aleksanteri IMinä olen päivittäin häpeissäni. Häpeän sitä, etten ole kyennyt pitämään joitakin sitoumuksia ja sopimuksia, joita minulla on ollut.
Vaikka näistä on aikaa vuosikymmeniä, niin häpeä on jokapäiväistä.

Sopimuksista ja sitoumuksista on pidettävä kiinni.

 

Yhteiskunnan pitäisi perustua lakiin.
Oikeudenmukaisuus on päivän sana, ei siihen voi luottaa.
Sen vuoksi yhteiskunnnan pitää perustua lakiin.
Jatka lukemista Miksi olen monarkisti.

Näkemykseni maahanmuutosta

vaaleamiesKoska kuplani yhdellä laidalla viesti jäi epäselväksi yleisessä älämölössä.
 
1.
Lisäisin turvapaikkakiintiötä aivan selvästi.
Periaatteessa tavoitteena olisi järjestelmä, joka kykenisi käsittelemään joka vuosi 5000 – 7500 pakolaista, mutta joka voisi vielä joustaa erikoistilanteissa kaksinkertaiseksi, niin että olis olemassa tietyt valmiudet reagoida suuriin katastrofeihin tai sotiin.

Jatka lukemista Näkemykseni maahanmuutosta

Harmajan Suuri…

Nyt kun Guggis on nurin, niin entä jos rakennettaisiin jotakin omaperäistä, omaehtoista ja jotakin, mitä ei ole missään muualla.

Rakennetaan Harmajan Suuri Mulkku.

Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.
Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.

Harmajan pienten luotojen ympärille pengerrettäisiin ensin vähän laajempi saari.
Ja siihen sitten Harmajan Suuri Mulkku. Jatka lukemista Harmajan Suuri…

Kutsun sitä nimellä ”Alteraatiostressi”

Alteraatiostressi
Alteraatiostressi

Kirjoitin viime vuosituhannella ilmiöstä, jonka nimesin alteraatiostressiksi.
Kyse ei ole vain muutosvastarinnasta, vaan syvemmästä ilmiöstä.  Nimi on huono, mutta saa kelvata.

Ihmisen historiassa muutokset parempaa ovat olleet hitaita. Jatka lukemista Kutsun sitä nimellä ”Alteraatiostressi”

Sevettijärvi, kiinnostaa siis ihan vitusti

Verkossa kiertää kuva jossa kerrotaan kuinka pitkä matka on Sevettijärveltä johonkin palveluun, eli kuinka pitkä matka pitäisi helsinkiläisen tehdä, jos palvelut olisivat yhtä kaukana.
Sevettijärveltä kuulemma on matkaa postille 120 kilometriä.

Ja oikeesti.
Posti on 112 kilometrin päässä, kuntakeskuksessa Inarissa.
Tämä on nyt on pienin kartan valheista.

Sevettijärvellä on noin 350 asukasta.
Kunnassa, Inarissa,  on asukkaita vähän enemmän kuin meidän kaupunginosassamme, Vesalassa, 6764

Ja kyllä siellä palveluja on.
Inarissa on mm. seuraavat palvelut.

Jatka lukemista Sevettijärvi, kiinnostaa siis ihan vitusti

Duuni.net 20 vuotta.

20.10 Duuni.net täytti 20-vuotta.
Se oli olemassa vuotta ennen Googlea ja kuusi vuotta ennen Facebookia.

Seitsemän vuoden ajan Talentum oli työpaikkani, ja pidin Talentumin lukuun ensimmäiset sosiaalisen median koulutukset 4 vuotta ennen Facebookin perustamista, ja kiitos Timo Kiravuon, pidin ensimmäiset luennot aiheesta Otaniemessä pari vuotta ennen Facebookin perustamista.

Duunimuki
Duunimuki

 

 

Vuodesta 1997 alkaen kaikki työni, nykyistä pääduuniani lukuunottamatta, ovat olleet jotenkin liittyneet Duuni.netin maailmaan.

 

Jatka lukemista Duuni.net 20 vuotta.

Pula-ajan reseptejä.

Tällä viikolla kävi vieraita, jotka kestimme pula-ajan hengessä.

Sienet tulivat hitaasti suomalaiseen ruokavalioon.
Suurina nälkävuosina niitä suositeltiin hätäravinnoksi, mutta siitä huolimatta vasta siirtokarjalaisten leviämisen myötä ne tulivat länteen ja ei-karjalaisille tulivat tutuiksi sitten kun karjalaiset alkoivat sekottua muuhun väestöön.
Vielä minun lapsuudessani opetettiin, että kaikki sienet pitää talloa nurin, ettei kukaan ymmärtämätön pistä niitä suuhunsa, eikä äitini luultavasti ikinä pistänyt sientä suuhunsa.

Herkullista kaalia. 
Tämä on suurperheen annos, meitä oli pöydän ääressä kuusi henkeä, ja silti jäi neljännes syömättä.

  • 1 kaali
  • 6 porkkanaa
  • 2 sipulia
  • 100g sieniä
  • Suolaa ja vettä

Kaali leikataan neljään osaan ja laitetaan suureen kattilaan, palojen väliin viipaleiden porkkanat ja ruskistettu sipuli, sekä sienet.
Keitetään hitaasti kypsäksi.

Pula-ajan omenapiirakka

  • 200 grammaa perunoita
  • 4tl etikkaa
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 tl leivinjauhetta tai 1tl ruokasoodaa
  • jauhoja
  • Omenaviipaleita

    Perunat hienonnetaan, muut ainekset sekoitetaan niihin ( leivinjauhe tai ruokasooda jauhoihin sekoitettuna. Jauhoja laitetaan niin paljon, että taikinaa voi kaulia.

    Ohut taikinalevy levitetään pellille tai pannulle, sen pinnalle levitetään omenaviipaleet.

    Paistetaan vaalean ruskeaksi.

    Samaa taikinaa voi kuulemma käyttää pula-ajan joulutorttuihin.

 

 

 

 

Pula-aika ja ampumahiihtokilpailu

Suomalaisilla oli vuonna 1918 jäsenten välinen ampumahiihtokilpailu, kun kapinallisten oikeistolaiset ja vasemmistolaiset ottivat yhteen.

Koko tilanteen takana oli leivän hinta.

Suomella oli takana pitkä ja raju nousukausi.
Japanin sodassa oli Venäjä menettänyt laivastonsa ja se aloitti rajun uudelleen varustautumisen,  josta Suomi hyötyi suuresti, sillä Suomella oli edullinen tullisopimus Venäjän kanssa, josta syystä Venäjä laivasto teetti Suomessa liki kaiken, mitä Suomen teollisuus vain pystyi toimittamaan.

Jatka lukemista Pula-aika ja ampumahiihtokilpailu