28 vuotta sitten olin vaimoni kanssa Italiassa.
Koko heinäkuun.
Olimme tunteneet vaimoni kanssa silloin puolisen vuotta, kun päätimme lähteä kuukaudeksi Italiaan.
Kahden.
Maahan jonka kieltä kumpikaan ei kunnolla osaa.
Sen jälkeen olen käynyt sittten siellä sun täällä ja mutta Italiassa enemmän kuin missään. Paitsi New Yorkissa. Jatka lukemista Pari suhdetta, vuosia, elämöintiä→
Ihan ensin, kyse on ollut laillisuudesta. Minä olen päivittäin häpeissäni. Häpeän sitä, etten ole kyennyt pitämään joitakin sitoumuksia ja sopimuksia, joita minulla on ollut.
Vaikka näistä on aikaa vuosikymmeniä, niin häpeä on jokapäiväistä.
Sopimuksista ja sitoumuksista on pidettävä kiinni.
Yhteiskunnan pitäisi perustua lakiin.
Oikeudenmukaisuus on päivän sana, ei siihen voi luottaa.
Sen vuoksi yhteiskunnnan pitää perustua lakiin. Jatka lukemista Miksi olen monarkisti.→
Mietin tätä kun muistin tänään näkemäni nuoren naisen.
Tarkastin erään raitiovaunun penkkejä, ja käännyin ja hän oli siinä.
Hän oli nuori, ja hänen kasvonsa olivat aivan ihanan suloiset.
Vähän nuorta Isabella Rosselinia, pikkaisen Audrey Hepburnia, suuret tummat silmät, suu, kuin olisi juuri piiloittanut sinne varastetun kirsikan, elävät tummat silmät. Jatka lukemista Haltioituminen→
Koska kuplani yhdellä laidalla viesti jäi epäselväksi yleisessä älämölössä.
1.
Lisäisin turvapaikkakiintiötä aivan selvästi.
Periaatteessa tavoitteena olisi järjestelmä, joka kykenisi käsittelemään joka vuosi 5000 – 7500 pakolaista, mutta joka voisi vielä joustaa erikoistilanteissa kaksinkertaiseksi, niin että olis olemassa tietyt valmiudet reagoida suuriin katastrofeihin tai sotiin.
Nyt kun Guggis on nurin, niin entä jos rakennettaisiin jotakin omaperäistä, omaehtoista ja jotakin, mitä ei ole missään muualla.
Rakennetaan Harmajan Suuri Mulkku.
Harmajan Suuri verrattuna nykyisiin rakennuksiin.
Harmajan pienten luotojen ympärille pengerrettäisiin ensin vähän laajempi saari.
Ja siihen sitten Harmajan Suuri Mulkku. Jatka lukemista Harmajan Suuri…→
Ylikomissario Capratorrente puhuttelee nuorta komissariota
Julkaisen seitsemästä novellistani otteen sivulta seitsemän.
Se oli järjettömän kylmäverinen. Yhden illan aikana mies pilkotaan elävältä omassa asunnossaan, talossa jossa asuu muitakin ihmisiä. Sen järjestelmällisyydessä taas oli jotakin sairasta intohimoa. Ei ihmistä pilkota elävältä sattumalta, eikä toisaalta siinä ollut mitään järkeä. Jatka lukemista Sen seitsemän novellia: Bragalonen poliisi, sivu 7→
Se kylmä, mikä oli hänen sisällään jäähdytti hänen ruumiinsa kivut. Hänen sielunsa ympärillään oli niin paljon tyhjää, että mikään ruumiin tuska ei jaksanut sen yli ja pimeässä lyövät kivun salamatkin, näyttivät lempeiltä aamun pilkahduksilta, jotka kertoivat maailman kuitenkin olevan olemassa.